Valittu vaikeus – nuoren pelaajan kasvu vaatii myös epämukavuutta

Kuva: HJK T15 Akatemia

Viime vuosien keskustelu nuorten urheilusta on painottanut turvallisuutta, liiallisen kuormituksen välttämistä ja paineetonta ilmapiiriä. Ja aivan syystä, sillä ilman näitä perusedellytyksiä ei synny kestävää pohjaa kasvulle ja kehitykselle.

Urheilussa kasvu ei kuitenkaan ole riskitöntä. Se on hallittua altistumista vaikealle. Urheilun ytimeen kuuluukin epämukavuus: nuori pelaaja kohtaa toistuvasti vastoinkäymisiä, pettymyksiä, jännitystä ja epävarmuutta. Mutta juuri näissä hetkissä syntyy myös kokemus siitä, että kyse on jostakin itselle tärkeästä ja ponnistelun arvoisesta.

Jos rakennamme nuorten urheilun pelkästään turvallisuuden ja helppouden logiikalla, saatamme huomaamattamme poistaa sen, mikä tekee urheilusta merkityksellistä.

Miksi valitsemme vaikean?

Psykologian professori Paul Bloom tarkastelee kirjassaan The Sweet Spot: Suffering, Pleasure and the Key to a Good Life (2021) ihmisen paradoksaalista suhdetta kärsimykseen ja epämukavuuteen. Hänen mukaansa oikeissa olosuhteissa ja sopivassa määrin vaikeudet ja epäonnistumiset ovat juuri sitä, mitä etsimme.

Juoksemme maratoneja, vaikka se sattuu. Ratkomme turhauttavia ongelmia. Kiipeämme vuorille, joilla palelemme. Pelaamme pelejä, joissa häviämme useammin kuin voitamme.

Bloom kutsuu tätä valituksi kärsimykseksi (chosen suffering) ja erottaa sen kärsimyksestä, jota emme ole valinneet. Erottelu on ratkaiseva: valitsematon kärsimys voi murentaa, mutta vapaaehtoinen vaikeus voi vahvistaa ja synnyttää kokemuksen omasta toimijuudesta.

Bloomin keskeinen viesti on, ettei hyvin eletty elämä koostu vain mielihyvästä. Se sisältää myös pyrkimyksiä ja tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista ja vaivannäköä. Vaikeus ei ole vain tie merkitykseen, vaan osa itse merkitystä.

Urheilu valittuna vaikeutena

Peli, jossa kaikki onnistuu helposti, menettää jännitteensä. Juuri se, ettei tiedä miten käy, tekee jalkapallosta jalkapalloa. Bloomin ajatusta seuraten pettymys, jännitys ja turhautuminen eivät ole itsessään hyviä tai huonoja. Ne muuttuvat kasvun välineiksi ympäristössä, joka antaa niille merkityksen.

Pelaaja, joka pettyy jäädessään avauksen ulkopuolelle, kohtaa tärkeän hetken, kun ympäristö auttaa häntä käsittelemään pettymystä ja pysyy hänen rinnallaan. Pelaaja, joka jännittää rangaistuspotkua, kohtaa tilanteen, joka voi vahvistaa hänen toimijuuttaan, jos hän kokee saavansa yrittää ja epäonnistua ilman pelkoa hylkäämisestä.

Vapaaehtoinen vaikeus ei tarkoita vain kovaa fyysistä harjoittelua. Se voi olla omien heikkouksien työstämistä, pienemmän roolin hyväksymistä, loukkaantumisesta palaamista epävarmuuden keskellä tai jatkamista silloinkin, kun oma taso ei tunnu riittävältä.

Urheilu on rakenteeltaan leikkiä ja vapaaehtoista, mutta sen herättämät tunteet ovat aitoja. Juuri siksi ne voivat opettaa sellaista, mitä pelkkä mukavuus ei koskaan tarjoa.

Sweet spot valmennuksessa

Bloom puhuu sweet spotista eli kohdasta, jossa haaste on riittävän suuri herättääkseen ponnistelun, mutta ei ylivoimainen. Liian helppo tehtävä tylsistyttää, liian vaikea lamaannuttaa. Oikealla tasolla vaikeus sytyttää ja sitouttaa.

Valmennuksen ehkä vaikein taito on tämän rajan tunnistaminen. Se tarkoittaa, että kilpailun jännite saa säilyä ja epäonnistumisen mahdollisuus on todellinen, mutta vaikeilla hetkillä nuorta ei jätetä yksin. Pettymys kohdataan yhdessä, jännityksestä puhutaan ja epäonnistumisesta tehdään osa oppimista.

Jalkapallo on parhaimmillaan vapaaehtoista vaikeutta. Se on ympäristö, jossa nuori altistuu epävarmuudelle, paineelle ja pettymykselle ja saa samalla mahdollisuuden kasvaa niiden kautta. Merkitys syntyy, kun nuori kohtaa vaikeuden ja kokee, että juuri ponnistelu tekee pelaamisesta sen arvoista.

Lisälukemista:

Aggerholm, Kenneth (2015). Talent Development, Existential Philosophy and Sport. On Becoming an Elite Athlete.

Bloom, Paul (2021). The Sweet Spot: Suffering, Pleasure and the Key to a Good Life.

Davis, Pete (2021). Dedicated: The Case for Commitment in an Age of Infinite Browsing.

Oettingen, Gabriele (2015). Rethinking Positive Thinking – Inside the New Science of Motivation.

Stauffer, Rainesford (2023). All the Gold Stars – Reimagining Ambition and the Ways We Strive.