Mielen kasvupyrähdys – ymmärrämmekö, mitä nuoren pelaajan mielessä on käynnissä?

Valmentaja, tunnistatko nuoressa pelaajassa ailahtelevuutta, ristiriitaista käytöstä tai yllättäviä tunnereaktioita? Kyse ei välttämättä ole motivaation puutteesta tai huonosta asenteesta, vaan mielen kasvupyrähdyksestä. Kuten keho käy läpi fyysisen kasvupyrähdyksen, myös nuoren mieli kokee oman kehityksellisen harppauksensa.

Kyseessä on luonnollinen kehitysvaihe, joka voi olla valmentajalle sekä haaste että mahdollisuus. Tunnistamalla sen voi tukea nuorta paitsi kentällä myös sen ulkopuolella.

Mutta miten tämä kehitysvaihe näkyy arjessa? Miltä mielen kasvupyrähdys tuntuu harjoituksissa, peleissä tai palautetilanteissa? Näissä hetkissä moni valmentaja kohtaa ilmiöitä, jotka saattavat hämmentää tai herättää huolta.

Yhdellä hetkellä pelaaja kannustaa muita ja hymyilee, seuraavassa on vetäytynyt, ärtynyt tai passiivinen. Hän saattaa väsyä äkillisesti, kiihtyä mitättömästä, unohtaa sovitut asiat tai reagoida palautteeseen arvaamattomasti. Harjoituksissa näkyy vuorotellen innostusta, apatiaa ja turhautumista.

Kilpailuissa sama pelaaja voi loistaa yhtenä päivänä ja kadota toisena. Potentiaalia on, mutta jokin estää sitä näkymästä tasaisesti. Selitys motivaation puutteesta ei riitä. Entä jos kyse ei olekaan puutteista vaan kehitysvaiheesta, jolloin nuoren pelaajan mielen sisäinen liike on erityisen vilkasta?

Kasvupyrähdyksiä kehossa ja mielessä

Olemme jo oppineet huomioimaan valmennuksessa fyysisen kasvun kehitysvaiheita, kuten pituuskasvun huippuvaiheen (PHV, peak height velocity), johon liittyy usein motorisen kehityksen ja rasitusvammariskin kannalta merkittäviä muutoksia. Kasvupyrähdyksen aikana keho on epävakaa, energiankulutus kovaa ja koordinaatio hetkellisesti hukassa. Siksi harjoittelun rytmittäminen ja yksilöllinen kuormituksen säätely voivat olla erityisen tärkeitä.

Mutta aivan kuten keho käy läpi kasvupyrähdyksen, käy sitä myös nuoren mieli. Sisäinen maailma on yhtä lailla liikkeessä, monin paikoin jopa myllerryksessä. Aivot muovautuvat voimakkaasti: tunne-elämän, palkitsemisen ja riskien käsittely kehittyvät nopeasti, kun taas harkinta- ja itsesäätelykyky kypsyvät hitaammin. Tämä epätasainen kehitys tekee reaktioista arvaamattomia, mutta samalla tarjoaa valtavasti potentiaalia oppimiseen ja kasvuun.

Tätä kehitysvaihetta voitaisiin kutsua mielen kasvun huippuvaiheeksi (PMV, peak mental velocity). Se on ajanjakso, jolloin nuoren ajattelu, tunteet ja minäkuva rakentuvat nopeasti ja usein epätasaisesti. Kyse ei ole häiriöstä vaan vaiheesta, jossa tunne-elämä on erityisen altis vaikutteille. Samalla se on myös mahdollisuus, jossa valmennuksen ymmärrys voi kantaa pitkälle.

Niin kuin pituuskasvun huippuvaiheen aikana suojaamme kehoa rasitusvammoilta, meidän tulisi mielen kasvun huippuvaiheen aikana suojata nuoren mieltä liialliselta paineelta ja tukea sen kehitystä kestävällä tavalla. Kyse on vaiheesta, jossa pelaaja tarvitsee tilaa olla keskeneräinen, tukea tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä kärsivällisyyttä valmentajalta myös silloin, kun nuori haastaa tai vetäytyy toiminnasta.

Jos PHV on ajanjakso, jolloin keho kasvaa nopeimmin ja altistuu fyysiselle kuormitukselle, PMV on aika, jolloin mieli muovautuu nopeimmin ja altistuu psyykkiselle kuormitukselle. Molemmat ovat nuoren pelaajan kehityksen merkityksellisiä kiihtymisvaiheita, jotka edellyttävät valmennukselta tilanteen herkkyyden tunnistamista, harkittuja ratkaisuja ja yksilöllistä tukea.

Mitä tiedämme nuoren mielestä?

Nuoren mieli ei kehity tasaisesti, eikä se aina näy ulospäin tavalla, jonka valmentaja tunnistaa heti. Psyykkinen kehitys voi olla nopeaa, arvaamatonta ja ajoittain ristiriitaista. Samassa harjoituksessa pelaaja voi innostua, turhautua ja vetäytyä, eikä muutos aina johdu motivaatiosta tai asenteesta.

Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, on hyvä muistaa, että tytöillä mielen kasvun huippuvaihe saattaa käynnistyä jo 10–11 vuoden iässä, kun taas pojilla se alkaa tyypillisesti hieman myöhemmin. Kehitys etenee omassa rytmissään, eikä aina näy ulospäin selvinä muutoksina.

Mielen kehitys on monella tapaa yksilöllistä ja rytmiltään epätasaista. Jotkut nuoret käyvät tämän vaiheen läpi voimakkaammin ja näkyvämmin, toisilla muutokset ovat hienovaraisempia tai ilmenevät eri tavoin. Tämä selittää, miksi saman joukkueen tai ikäryhmän pelaajat voivat vaikuttaa olevan täysin eri kehitysvaiheissa, vaikka olisivatkin saman ikäisiä. Valmentajan kyky tunnistaa ja kunnioittaa näitä yksilöllisiä eroja on yhtä tärkeää kuin ymmärrys mielen kasvupyrähdyksestä ilmiönä.

Tutkimus tarjoaa näkökulmia siihen, mitä nuoren mielessä tässä vaiheessa tapahtuu:

• Eveline Crone (Leiden University) ja Ronald Dahl (University of California, Berkeley) osoittavat tutkimusartikkelissaan Adolescence and the Maturational Gap (2012), että murrosikä on sosioemotionaalinen herkkyysvaihe, jolloin motivaatio, palkkiot ja tunteet ohjaavat käyttäytymistä vahvemmin kuin harkinta.

• Sarah-Jayne Blakemore (University of Cambridge) puolestaan kuvaa kirjassaan Inventing Ourselves – The Secret Life of the Teenage Brain (2018), kuinka voimakkaasti sosiaalinen konteksti vaikuttaa nuoren aivojen kehitykseen, päätöksentekoon ja tunteiden säätelyyn. Kehittyvät aivot ovat erityisen herkkiä ikätovereiden palautteelle, hyväksynnälle ja hylkäämiselle.

• Josephine Perry (Performance in Mind) tuo kokonaisuuden urheilukontekstiin kirjassaan I Can: The Teenage Athlete's Guide to Mental Fitness (2023). Hän muistuttaa, että juuri tässä vaiheessa valmentajalla on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa nuoren sisäiseen puheeseen, mielen joustavuuteen ja itseluottamuksen rakentumiseen.

Miten tunnistaa mielen kasvupyrähdys?

Tutkimukset nuoruusiän kehityksestä auttavat hahmottamaan, millaisia ilmiöitä mielen kasvun huippuvaiheeseen voi liittyä. Se ei näy kaikilla samalla tavalla, mutta seuraavat piirteet voivat auttaa valmentajaa tunnistamaan mahdollisen kehitysvaiheen.

1. Tunteet ja itsesäätely

• Tunnekuohut ovat nopeita ja vahvoja. Pelaaja saattaa itkeä, paiskoa varusteita tai vetäytyä täysin pienestä vastoinkäymisestä.

• Itsetunto heilahtelee. Ulospäin itsevarma voi olla sisältä hauras.

• Itsesäätely on keskeneräistä. Keskittyminen, käyttäytyminen ja vireystila voivat vaihdella suuresti.

2. Sosiaaliset suhteet ja osallisuus

• Vertailu toisiin on jatkuvaa. Peliaika, palaute ja kehut suhteutetaan muiden kohteluun.

• Kaverisuhteet määrittävät motivaatiota. Ryhmän ilmapiiri vaikuttaa suoraan peli-intoon.

• Osallisuuden tarve ei aina tule esiin sanoina. Pelaaja kaipaa mahdollisuutta vaikuttaa, mutta ei aina osaa tai uskalla pyytää sitä suoraan.

3. Motivaatio ja identiteetti

• Motivaation ailahtelevuus. Pelaaja voi innostua suunnattomasti tai menettää kiinnostuksensa hetkessä.

• Pelaaja etsii identiteettiään. Hän voi kokeilla erilaisia rooleja kentällä ja sen ulkopuolella.

• Jokainen kokemus rakentaa minäkuvaa. Yksi onnistuminen voi kantaa pitkään, epäonnistuminen murentaa helposti itseluottamuksen.

Mitä nuoren kehitysvaihe vaatii valmentajalta?

Pituuskasvun huippuvaihe näkyy mittanauhassa. Mielen kasvupyrähdys taas näkyy tunteissa, reaktioissa ja siinä, miten nuori pelaaja etsii itseään. Fyysisen kehityksen tukemisessa olemme jo pitkällä. Yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtuu nuoren ajattelussa, itseluottamuksessa ja tunne-elämässä.

Nuori pelaaja ei ole vain taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kokonaisuus. Hän harjoittelee ja kilpailee samalla, kun mieli muovautuu. Ajatukset, tunteet ja motivaatio voivat muuttua nopeasti ja arvaamattomasti. Tämä vaihe ei vaadi diagnooseja tai erityistietoa aivoista vaan kykyä pysähtyä, huomata ja toimia harkiten.

Viisi käytännön tapaa kohdata nuori pelaaja:

• Tunnista käyttäytymisen taustalla oleva kehitysvaihe. Epätasaiset reaktiot kertovat usein keskeneräisestä prosessista, eivät tahallisesta vaikeudesta.

• Tarjoa selkeää rakennetta ja pysy rauhallisena. Valmentajan ennakoitavuus luo vakautta, jota nuori pelaaja tarvitsee muutoksen keskellä.

• Ole kiinnostunut ja kysy avoimesti. Nuori pelaaja ei aina osaa sanoa, mitä tarvitsee, mutta kokee tulevansa kohdatuksi jo sillä, että joku yrittää ymmärtää.

• Anna tilaa tunteille ilman tuomitsemista. Normalisoi tunnereaktiot osana kehitystä ja tue nuorta pelaajaa tunteiden nimeämisessä.

• Rakenna silta epäonnistumisista oppimiseen. Auta näkemään virheet ja vastoinkäymiset osana kasvua, ei lopullisina tuomioina.

Kun nuori pelaaja käy läpi mielen kasvun huippuvaihetta, valmennuksessa tärkeintä ei aina ole keskittyä siihen, mitä hän tekee, vaan siihen, miten hänet nähdään ja miten hän kokee tulevansa kohdatuksi.

Lisälukemista:

Blakemore, S.-J. (2018). Inventing Ourselves: The Secret Life of the Teenage Brain.

Crone, E. A., & Dahl, R. E. (2012). Adolescence and the maturational gap: Neural and behavioral perspectives on developing self-regulation. Developmental Science, 15(2).

Nissinen, S. (2023). Pituuskasvun huippuvaiheen rasitusvammojen ennaltaehkäisy jalkapallossa.

Perry, J. (2023). I Can: The Teenage Athlete’s Guide to Mental Fitness.

Siegel, D. J. (2013). Brainstorm: The Power and Purpose of the Teenage Brain.

Steinberg, L. (2014). Age of Opportunity: Lessons from the New Science of Adolescence.