Yhdessä vahvempina – valmennuksen merkitys nuoren urheilijan identiteetin kehittymisessä

Nykyisellä individualismin aikakaudella, jota sosiaalinen media voimistaa entisestään, identiteetin ja minäkuvan rakentaminen on muuttunut henkilökohtaiseksi "projektiksi". Motivaattoreina toimivat lauseet, kuten "löydä oma itsesi", "ole oman tarinasi sankari" ja "usko itseesi, niin voit saavuttaa mitä tahansa".

Tämän yksilökeskeisen näkemyksen varjopuolina näemme lisääntyneen suorituskeskeisyyden, vertailun kulttuurin ja yksinäisyyden sekä empatian ja yhteisöllisyyden heikkenemisen.

Sosiaalipsykologi ja Stanfordin yliopiston professori Brian Loweryn kirja Selfless – The Social Creation of "You" (2023) tarjoaa tärkeän kritiikin individualismin arvoille ja korostaa yhteisöllisen vuorovaikutuksen merkitystä identiteetin kehityksessä. Hän haastaa ajatuksen siitä, että identiteetti voisi muodostua eristyksissä tai tyhjiössä, korostaen sen sijaan yhteisön vaikutusta ihmisen elämässä ja monipuolisten vuorovaikutussuhteiden roolia yksilön minäkuvan muodostumisessa.

Nuoruus on keskeinen vaihe, jolloin yksilö alkaa pohtia kysymyksiä oman itsensä ja elämänsä merkityksestä. Loweryn mukaan perinteinen itsetutkistelu ei välttämättä johda syvällisiin vastauksiin, vaan tärkeämpää on kiinnittää huomio siihen, millaisia erilaisia sosiaalisia identiteettejä nuorella on eri yhteisöissä ja miten hän vuorovaikuttaa muiden kanssa.

Urheiluympäristöt ovat monelle nuorelle tällaisia merkittäviä yhteisöjä, ja tässä prosessissa valmentajien on tärkeä tiedostaa roolinsa ja vastuunsa nuoren minäkuvan ja identiteetin kehittymisessä.

Valmentajat eivät ainoastaan opeta lajitaitoja, vaan he ovat myös nuorten esikuvia, kasvattajia ja kanssakulkijoita. Hyvin johdetut urheiluyhteisöt luovat vahvaa perustaa nuorten positiiviselle minäkuvalle ja auttavat heitä kasvamaan ja kehittymään sekä urheilijoina että ihmisinä.

Jos haluamme ehkäistä individualismin kielteisiä vaikutuksia ja toimia nuorten elämässä rakentavassa roolissa, valmennuksessa ja seuratoiminnassa kannattaa huomioida Loweryn esille tuomat ratkaisukeinot:

• Yhteisöllisen ilmapiirin luominen. Valmentajien tulisi pyrkiä luomaan harjoitusympäristö, jossa vallitsee yhteisöllinen ja kannustava ilmapiiri. Tämä edistää nuorten urheilijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on tärkeää identiteetin rakentumisen kannalta.

• Kannustaminen monimuotoisiin identiteetteihin. Valmentajien tulisi rohkaista nuoria urheilijoita ottamaan erilaisia rooleja, kuten johtajan, ilmapiirin luojan, vastuunkantajan, tsempparin tai tiimipelaajan. Nämä roolit rikastuttavat nuoren minäkuvaa ja auttaa heitä ymmärtämään itseään paremmin.

• Vuorovaikutus ja esimerkki. Valmentajat toimivat tärkeinä roolimalleina nuorille urheilijoille. He voivat näyttää esimerkkiä empatiasta, yhteisöllisyydestä ja hyvinvointiin panostamisesta. Vuorovaikutus valmentajan ja nuoren välillä vaikuttaa suuresti siihen, miten nuori hahmottaa itsensä ja omat taitonsa.

• Tietoisuus yksilöllisistä tarpeista. Jokainen nuori urheilija on yksilö, ja valmentajien tulisi olla tietoisia nuorten tarpeista ja huomioida heidän vahvuutensa ja kehityskohteensa. Tässä prosessissa avoin kommunikointi ja aktiivinen kuunteleminen ovat avainasemassa – myös huoltajien kanssa.

• Positiivisen palautteen antaminen ja hyvän huomaaminen. Valmentajien kannustuksella ja positiivisella palautteella on keskeinen merkitys nuoren motivaation ja itsevarmuuden kasvattamisessa. Kun valmentaja tunnistaa ja nostaa esiin nuoren urheilijan vahvuuksia, se auttaa häntä ymmärtämään omia kykyjään, luottamaan osaamiseensa sekä ottamaan riskejä ja haastamaan itseään kohti uusia tavoitteita.

Urheiluympäristöt tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia kokea onnistumisia ja vastoinkäymisiä, mikä auttaa nuorta oppimaan itsestään. Nuoren urheilijan identiteetin ja minäkuvan kehityksellä on suuri merkitys hänen urheilulliselle suorituskyvylleen sekä laaja-alaiselle hyvinvoinnilleen.

Korostuneen individualismin aikakaudella kannustavan ja yhteisöllisen valmennusympäristön rooli korostuu entisestään. Toimiva ja turvallinen tukiverkko auttaa nuoria rakentamaan vahvoja ihmissuhteita sekä kohtaamaan heidän eteensä tulevat haasteet kyvykkäinä ja luottavaisin mielin.

Lisälukemista:

Aron, Arthur ym. (2005): Including Close Others in the Cognitive Structure of the Self.

Gaither, Sarah ym. (2019): Thinking about Multiple Identities Boosts Children’s Flexible Thinking.

Hänninen, Vilma (1999): Sisäinen tarina, elämä ja muutos.

Lowery, Brian (2023): Selfless – The Social Creation of "You".

Raatikainen, Eija (2018): Nuoren identiteetin rakentaminen kohtaamisessa.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta & Vuorinen, Kaisa (2016): Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa.

Wilson, Timothy (2002): Strangers to Ourselves: Discovering the Adaptive Unconscious.