Metaforien voima valmennuksessa

Valmentajien käyttämät metaforat vaikuttavat voimallisesti siihen, miten lähestymme valmentamista, pelaajien oppimista ja opettamista sekä itse peliä. Harvoin kuitenkin pysähdymme miettimään, miten olemme päätyneet käyttämään juuri tiettyjä metaforia, ja miten ne ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme.

Metaforassa on kyse kahden käsitteen yhteenliittämisestä siten, että toisen voi ymmärtää toisen kautta. Metaforassa jokin asia siis ymmärretään tai koetaan jonkin toisen asian ehdoilla: "aika on rahaa", "elämä on matka", "sote-uudistus on himmeli".

Marcin Lewandowski (2012) on tutkinut jalkapallossa käytettyjä moninaisia metaforia. Lewandowskin mukaan on merkityksellistä pohtia, miten ajatteluumme ja toimintaamme vaikuttavat esimerkiksi se, valmistaudummeko tulevaan otteluun taisteluna vai näytelmänä.

Näemmekö kentällä joukon sotilaita tai taistelijoita vai kenties virtuooseja, kapellimestareita ja taikureita, jotka loihtivat tyhjästä maalipaikkoja? Entä pyrkiikö joukkue toteuttamaan konemaisesti yhdessä sovittua ottelusuunnitelmaa vai myötäilemään pelin virtausta kuin kala vedessä? 

Entä millaisessa roolissa valmentaja näkee itsensä? Lähestymmekö valmentamista diktaattorin tai kenraalin elkein, valmistaen joukkojamme tuleviin taisteluihin? Vai haluammeko pikemminkin toimia kasvattajana tai puutarhurina, joka tarjoaa pelaajille hedelmällisen kasvualustan kohti jalkapallo- ja elämäntaitojen kukoistusta?

Joskus ison harjoitusryhmän kaitseminen saa valmentajan tuntemaan itsensä lapsenvahdiksi, mutta parhaimmillaan supersankariksi, jota etenkin pienet futarinalut katsovat ihaillen ylöspäin.

Metaforien osittain leikillinen luonne saattaa peittää allensa niihin sisältyvät syvemmät pohjavirtaukset ja mahdolliset vaaranpaikat. Lakoffin ja Johnsonin klassikkoteoksessa "Metaphors we live by" (1980) kuvataan, kuinka metaforat vaikuttavat ajatteluumme, päätöksiimme ja toimintaamme; miten havainnoimme ympäröivää maailmaa ja miten siitä puhumme.

Ajattelemme ja ymmärrämme pitkälti metaforisesti. Emme kuitenkaan ehkä osaa parhaalla mahdollisella tavalla huomioida, että käyttämämme metaforat korostavat aina kuvaamansa asiantilan tai ilmiön joitakin puolia ja jättävät joitakin huomiotta.

Progressão-podcastin valmentajat Jani Sarajärvi ja JP Savolainen ovat pohtineet suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa ja -koulutuksissa yleisesti käytettyjä metaforia ja niihin mahdollisesti sisältyviä ongelmakohtia. Sarajärvi ja Savolainen kuvaavat, kuinka lähestymme esimerkiksi lajitaitojen oppimista ja opettamista yhä laajalti palapelimetaforan eli teknisen, taktisen, fyysisen ja henkisen osa-alueen kattavan nelikentän avulla; pilkkomalla jalkapallotaidon erillisiin itsenäisiin osiin.

Heidän mielestään on hyvin eri asia lähestyä esimerkiksi taidon opettamista puutarhurina, joka luo ja vaalii ravinnerikasta harjoitusympäristöä kuin talonrakentajana, joka kokoaa taitavaa pelaajaa lego-rakennelman tavoin yksi rakennusvaihe kerrallaan (aloittaen teknisistä perustuksista ennen seuraavia vaiheita).

***

Kokonaisvaltaisen ja pelaajien hyvinvointia tukevan valmentamisen metaforaksi soveltuu hyvin Abraham Maslowin työn jatkajan Scott Barry Kaufmanin (2020) tulkinta Maslowin tarvehierarkiasta. Kaufman käyttää tulkinnassaan pyramidin sijaan metaforana purjevenettä.

Purjevenemetaforassa pelaajien perustarpeita ei lähestytä askel kerrallaan pyramidimaisesti vaan turvallisuuden ja kasvun vuorovaikutteisena prosessina. Ehjä veneen runko viestii perusturvallisuudesta matkanteon edellytyksenä ja vahvat purjeet puolestaan kasvun mahdollisuuksista sekä kyvystä muuttaa suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa.

Kuva: MIELI ry

Olisi varmasti hyödyllistä, että valmentajina pysähtyisimme arvioimaan ja tarvittaessa päivittämään käyttämiämme metaforia oman valmennusfilosofian, taidon oppimisen mallien sekä itse lajin kehittymisen myötä.

Myös jalkapalloperheenä meidän tulisi yhdessä pohtia, mitä ovat nykyiset keskeiset käyttömetaforat, joiden mukaan toimimme. Ja etenkin, tekisimmekö mahdollisesti jotakin toisella tavalla, jos omaksuisimme toisenlaiset metaforat?

Lisälukemista:

Gassner, Gregory Jay (2013): Using metaphors for high-performance teaching and coaching.

Harvilahti, Lauri ym. (1992): Metafora: ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin.

Kaufman, Scott (2020): Transcend - The New Science of Self-Actualization.

Lakoff, George & Johnson, Mark (1980): Metaphors We Live By.

Lewandowski, Marcin (2012): Football is not only war. Non-violence conceptual metaphors in English and Polish soccer language.

MIELI ry (2022): Mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet urheilussa.

Seligman, Martin (2011): Flourish - A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.