Uupuneiden nuorten pärjääjien haaste valmennukselle

Tamperelainen opinto-ohjaaja – ja myös tutkijana ja opettajana työskennellyt – Liisa Huhta on kirjoittanut lukiolaisten uupumuksesta ja selviytymiskeinoista kirjan "Uupuneet nuoret pärjääjät" (2022). Kirjassaan Huhta avaa syitä lukiolaisten uupumukseen, pohtii tilanteeseen ratkaisumalleja sekä tarjoaa vanhemmille vinkkejä nuorten arjen tukemiseen. Kirjassa läpikäydyt haastattelut ja pohdinnat avaavat myös tämän ikäluokan valmentajille arvokkaan ikkunan lukiolaisten maailmaan ja heidän ajatuksiinsa.

Huhdan analyysi lukiolaisten tilanteesta on hyvin samansuuntainen kuin mitä Jean Twenge on esittänyt kirjassaan "iGen" (2017) tai Greg Lukianoff ja Jonathan Haidt kirjassaan "The Coddling of the American Mind" (2018): uusimmalla nuorten sukupolvella on pääsääntöisesti hyvät käytöstavat, terveelliset elämäntavat ja toimivat perhesuhteet, mutta samalla myös monitahoista oireilua ja haasteita. Tai kuten Huhta tilanteen tiivistää: "Yhä kunnollisemmaksi muuttuneet lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä". Väsymyksen lisäksi Huhdan kohtaamien lukiolaisten oireita ovat esimerkiksi masentuneisuus, ahdistuneisuus, riittämättömyyden tunteet sekä elämän merkityksettömyyden kokemukset.

Huhdan mukaan lukiolaisten lisääntyneen uupumuksen taustalla on ainakin 1) yksilö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa kasvaminen, 2) koulutuspoliittiset ratkaisut (uudet opetussuunnitelmat ja valintakoeuudistukset), 3) hallitsemattomaksi paisunut informaatiotulva, älylaitteet ja sosiaalinen media lieveilmiöineen sekä 4) huoli maailman tilasta (bonuksena pandemia ja sota). 

Samaan aikaan laajempien nykypäivän ilmiöiden rinnalla lukiolaiset ratkovat ikiaikaisia nuoruusiän kehitystehtäviä eli esimerkiksi yrittävät sopeutua murrosiän uuteen kehonkuvaan, vanhemmista irtautumiseen sekä oman paikan löytämiseen vertaisten joukossa. Huhta korostaa kuitenkin aiheellisesti, että nuoruutta ei kannata lähestyä ja tarkastella vain selviytymisen näkökulmasta vaan se on myös kutkuttavaa, jatkuvaa uuden oppimista: "Mikään ei säteile energiaa kuin teinin riemu".

Uupuneiden nuorten pärjääjien ilmiö on monitahoinen kokonaisuus, eivätkä mitkään yksittäiset ominaisuudet, luonteenpiirteet tai elämäntilanteet selitä oireilua. Keskeisin uupuneita lukiolaisia yhdistävä tekijä näyttääkin Huhdan mukaan olevan se, että he kaikki käyvät lukiota 2020-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Huhta piirtää kuvaa uupujien moninaisista arkkityypeistä, kuten "akateemisista suorittajista", "tunnollisista yksinäisistä", "sinnittelijöistä" ja "maailmanparantajista". Urheilussa ja valmennuksessa mukana olevat tunnistavat Huhdan arkkityypeistä suorittajien lisäksi ehkä parhaiten "kaikessa aktiivisen", jonka innostuminen ja intohimo niin koulua kuin harrastusta kohtaan parhaimmillaan suojaavat uupumukselta, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. 

Huhta päättää kirjansa lukiolaisen läheisille suunnattuihin ohjeisiin, joista monet ovat käyttökelpoisia myös urheilussa ja valmennuksessa mukana oleville aikuisille. Ohessa Huhdan ohjeita muokattuina lukioikäisten valmentajille:

  • KYSY KUULUMISIA JA KIINNOSTU. Vain kysymällä pääset jyvälle, millaisten asioiden äärellä pelaajasi on menossa. Kysymällä ja kiinnostumalla osoitat välittämistä ja pidät kanavaa auki myöhempien vastoinkäymisten varalle.

  • KUUNTELE SEKÄ VAALI YHTEYTTÄ. Pelkän kuulumisten kysymisen lisäksi on tärkeää myös kuunnella ja olla myötätuntoisesti läsnä. Toisen äärelle pysähtyminen on jo itsessään merkityksellistä.

  • ROHKAISE SUORITTAJAA JOUTILAISUUTEEN. Mikä tahansa tekeminen ilman tavoitteita ja aikatauluja olisi monelle lukiolaiselle enemmän kuin tarpeen. Koska jatkuvan suorittamisen pakko voi olla pelaajallesi syvään juurtunutta, hän voi tarvita myös valmentajalta lupaa huolettomampaan suhtautumiseen. Rohkaise tekemään asioita, jotka palauttavat tai ovat ihan vain kivoja.

  • ANNA TILAA PELAAJASI TIEDOLLE JA OMALLE TIETÄMÄTTÖMYYDELLESI. Pelaajamme ovat monessa meitä fiksumpia. Anna tilaa heidän omalle osaamiselleen ja näkemyksille, ja vahvista näin samalla keskinäistä yhteyttä, ymmärrystä ja arvostusta.

  • PUHU TULEVAISUUDESTA TOIVEIKKAASTI. Anna pelaajillesi tilaa ihmetellä, tuskailla ja kärsiä motivaatio-ongelmistakin. Luo tulevaisuudenuskoa ja kerro pelaajillesi yhä uudelleen, että "asiat kyllä järjestyvät".

  • PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI. Nuorten kokemukset väsyneistä aikuisista heijastuvat ja tarttuvat myös nuoreen. Jos väsynyt pelaajasi kokee, että hän joutuu salaamaan oman huonon vointinsa sinulta väsymyksesi tai kuormittuneisuutesi takia, hänen taakkansa on kaksinkertainen.

  • KERRO RAKENTEISTA JA VAIKUTA NIIHIN. Keskustele pelaajiesi kanssa avoimesti väsymisen yhteiskunnallisesta luonteesta. Pohdi myös itse, miten huomioit nuorten tarpeet ja kehitysvaiheen, ja millaisia vaikutuksia joukkueesi ja seurasi luomalla toimintaympäristöllä on nuorten elämään ja hyvinvointiin.

Lisälukemista:

Albert, Avram (2022): The Good-Enough Life.

Huhta, Liisa (2022): Uupuneet nuoret pärjääjät.

Khazan, Olga (2020): Weird: The Power of Being an Outsider in an Insider World.

Lukianoff, Greg & Haidt, Jonathan (2018): The Coddling of the American Mind: How Good Intentions and Bad Ideas Are Setting Up a Generation for Failure.

Storey, Benjamin & Storey, Jenna Silber (2021): Why We Are Restless. On the Modern Quest for Contentment.

Twenge, Jean (2017): iGen: Why Today's Super-Connected Kids Are Growing Up Less Rebellious, More Tolerant, Less Happy – and Completely Unprepared for Adulthood.

Edellinen
Edellinen

Metaforien voima valmennuksessa

Seuraava
Seuraava

“Kuulun joukkoon, siis olen olemassa” – Näin vahvistat pelaajien yhteenkuuluvuutta