Parempia pelaajia perustarpeista huolehtimalla

Kuva: Mira Lönnqvist

Parempien pelaajien kasvattaminen on meitä valmentajia ja seuratoimijoita jatkuvasti askarruttava kysymys. Parempia pelaajia -kirja (2021) on tervetullut ja jäsennelty puheenvuoro pelaajakehityksen keskeisiin avainasioihin, haasteisiin ja ratkaisuihin. 

Kirjan kirjoittajat – Lampinen, Forsman-Lampinen ja Meri – korostavat hienosti pelaajien kokonaisvaltaista kehittymistä. Esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien kehittämisen sekä peruspelaamisen harjoittelun rinnalla käydään läpi myös psyykkisten ja kasvatuksellisten tekijöiden merkitystä laadukkaalle pelaajakehitykselle.

Kirjan aikuisvaihetta (U17-U21) käsittelevässä osuudessa keskeisenä kehityskohteena mainitaan kotimainen toimintaympäristö, joka ei tue riittävästi pelaajien kokonaisvaltaista kehittymistä urheilijana ja ihmisenä. Myös pelaajien psyykkiset taidot tai taidottomuus (esimerkiksi tunteiden säätely ja pettymysten käsittely) tunnistetaan haasteeksi, jonka ratkaisemiseksi "psyykkisten taitojen kehittämisen ja niiden seurannan tulisi olla aikuisvaiheen joukkueissa mahdollisimman systemaattista".

Nuorten aikuispelaajien haasteet herättävät kysymyksen: Voisimmeko aloittaa suunnitelmallisen kasvun ja kehittymisen tukemisen sekä psyykkisten taitojen työstämisen jo lapsuus- ja nuoruusvaiheessa?

Psyykkiset perustarpeet ja -taidot lasten ja nuorten valmennuksessa

Lasten ja nuorten valmennuksessa on perusteltua lähteä liikkeelle perusteista eli psykologisista perustarpeista ja psyykkisistä perustaidoista, kuten tunnetaidoista tai itsetuntemustaidoista.

Psyykkisten perustarpeiden ja -taitojen edistämisessä on paljon yhtäläisyyksiä peruspelaamisen periaatteiden opettamisen ja oppimisen kanssa. Molemmissa pyrkimyksissä valmentajan keskeinen rooli on luoda erilaisten sääntöjen, rajoitteiden sekä oman vuorovaikutuksen ja valmennusotteen avulla nuorille pelaajille heidän kehittymistään ja kasvuaan tukevia oppimiskonteksteja. Oppimiskonteksteja, joissa pelaajat pääsevät opettelemaan pelipaikasta ja joukkueen pelitavasta riippumattomia peruspelaamisen valmiuksia, mutta yhtä lailla myös psyykkisiä perustaitoja.

Esitän valmentamani HJK T10 -joukkueen avulla yhden käyttökelpoisen tavan lähestyä ja jäsentää psykologisia perustarpeita sekä psyykkisiä perustaitoja 11-vuotiaiden pelaajien maailmaan sovellettuna.

Psykologiset perustarpeet

Psykologiset perustarpeet ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten pelaajien hyvinvoinnille ja elämäntyytyväisyydelle, mutta myös lajissa kehittymiselle. Tiedämme, että psykologisten perustarpeiden riittävä tyydyttyminen on yhteydessä esimerkiksi sisäiseen motivaatioon, hyvään keskittymiskykyyn sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietokykyyn (Arajärvi & Thesleff 2020).

Parempia pelaajia -kirjassa pelaajien perustarpeiden huomioiminen tulee epäsuorasti, mutta kattavasti huomioitua lapsuusvaiheen (U6-U12) valmentajien vuorovaikutustaitoja käsittelevässä osuudessa. Perustarpeiden edistämisessä onkin pitkälti kyse valmentajien vuorovaikutuksesta, joka mahdollistaa myös lajiin rakastumisen, lajissa viihtymisen sekä oppimisen.

HJK T10 -joukkueessa psykologiset perustarpeet jäsentyvät Martin Seligmanin (2011) hyvinvointiteorian sekä Maslow-tutkija Scott Kaufmanin (2020) tutkimustyön pohjalta. Perustarpeista huolehditaan edistämällä ja vahvistamalla pelaajien turvallisuuden tunnetta ja kasvun mahdollisuuksia.

Turvallisuuteen liittyvissä perustarpeissa on kyse 1) psykologisesti turvallisen toimintaympäristön luomisesta, 2) positiivisista ihmissuhteista sekä 3) aikaansaamisen kokemuksista. Kasvuun liittyvissä perustarpeissa on kyse 1) läsnäolosta ja uppoutumisesta, 2) myönteisistä tunteista sekä 3) merkityksellisyyden kokemuksista.

Harjoitusten suunnittelussa ja käytännön valmennustyössä turvallisuuteen liittyvät perustarpeet huomioidaan siten, että

• harjoituksissa on toistuvuutta ja ennakoitavuutta

• harjoituksissa on turvallista olla oma itsensä

• harjoituksissa toimitaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti

• harjoituksiin on mukava tulla ja siellä on hyvä ilmapiiri

• harjoituksissa voi luottaa aikuisen tukeen ja ohjaukseen

• harjoituksissa opitaan uusia taitoja ja vastuun ottamista omasta urheilemisesta

• harjoituksissa tuetaan sinnikästä yrittämistä ja ponnistelua

• harjoituksissa tehdään näkyväksi onnistumisia ja kehittymistä.

Harjoitusten suunnittelussa ja käytännön valmennustyössä kasvuun liittyvät perustarpeet huomioidaan siten, että

• harjoituksissa näkyy iloa, innostusta ja intohimoa

• harjoituksissa työskennellään keskittyneesti ja uppoutuneesti

• harjoituksissa valmentajat ovat aidosti läsnä

• harjoituksissa ollaan ystävällisiä ja kannustavia

• harjoituksissa puututaan epäasialliseen käytökseen

• harjoituksissa osoitetaan arvostusta ja kiitollisuutta

• harjoituksissa tuetaan omaehtoisuutta

• harjoituksissa tuetaan tavoitteiden ja unelmien eteen työskentelyä sekä ihmisenä kasvamista

• harjoituksissa edistetään merkityksellistä seura- ja toimintakulttuuria.

Seuraamme joukkueen pelaajien omia näkemyksiä turvallisuuteen ja kasvuun liittyvien perustarpeiden toteutumisesta kerran kuukaudessa toistuvalla itsearvioinnilla, jonka täyttäminen onnistuu pelaajilta Qridi-oppimisympäristössä muutamassa minuutissa. Kysymme samat 12 kysymystä joka kuukausi, jolloin voimme seurata kauden edetessä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ja kehityskohteita sekä pelaaja- että joukkuetasolla:

• Voin olla harjoituksissa oma itseni

• Minusta välitetään harjoituksissa

• Harjoituksiin on mukava tulla ja siellä on hyvä ilmapiiri

• Valmentajani välittää minusta ja on kiinnostunut miten minulla menee

• Koen olevani taitava harjoituksissa

• Opin koko ajan uusia taitoja harjoituksissa

• Olen innostunut ja motivoitunut harjoittelusta

• Pystyn keskittymään hyvin harjoituksissa

• Pääsen kokemaan iloa ja onnistumisen kokemuksia harjoituksissa

• Saan harjoituksissa kannustusta ja hyvät suoritukseni huomioidaan

• Minun mielipiteitäni ja toiveitani kysytään harjoituksissa

• Futiksen harrastaminen on tärkeä osa minua; se tuo paljon sisältöä elämääni.

Psyykkiset perustaidot

Harjoittelemme joukkueessa psykologisiin perustarpeisiin sekä seuran arvoihin kiinnittyviä psyykkisiä perustaitoja systemaattisesti osana kausisuunnittelua. Kauden ensimmäiset kuukaudet vahvistamme yhteishenkeä ja klubilaisuutta. Talven ja kevään treenikuukaudet ovat kasvun aikaa ja kesän kilpailukaudella pelaamme kunnianhimoisesti.

Psyykkisten perustaitojen opetteleminen tuodaan osaksi treeniarkea. Valittu teema korostuu jakson aikaisissa harjoitteissa sekä alku- ja loppukeskusteluissa. Edellisellä kaudella kävimme läpi ystävyys- ja ryhmätyötaitoja, kasvun asenteen ja selviytymiskyvyn vahvistamista, sisäistä itsepuhetta, tavoittelutaitoja sekä tunnetaitoja.

Olen aikaisemmassa kirjoituksessani avannut tarkemmin psyykkisten perustaitojen tai "hyvinvointitaitojen" oppimisprosessiamme, johon liittyvät myös Qridi-oppimisympäristössä pelaajille suunnatut reflektiotehtävät, joiden avulla he arvioivat omia psyykkisiä perustaitojaan ja niissä kehittymistä.

***

On hyvä huomioida, että käytännössä psyykkisten perustarpeiden ja -taitojen edistämisessä on kyse melko yksinkertaisista valmentajan vuorovaikutuksellisista keinoista. Kaiken keskiössä ovat kuulluksi ja nähdyksi tuleminen eli aito kiinnostus ja läsnäolo yhteisissä hetkissä pelaajien kanssa.

Parempien pelaajien kasvattaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain ja kokonaisvaltaisesti, jotta nuorilla aikuispelaajilla olisi käytettävissään käyttökelpoinen ja käytännössä testattu "psyykkinen työkalupakki" matkalla kohti omaa huippuaan.

Lisälukemista:

Lampinen, Kyösti, Forsman-Lampinen, Hannele & Meri, Erkko (2021): Parempia pelaajia.

Kaufman, Scott (2020): Transcend – The New Science of Self-Actualization. 

Seligman, Martin (2011): Flourish – A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.

Arajärvi, Paula & Thesleff, Paula (2020): Suorituskyvyn psykologia – tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville.

Liukkonen, Jarmo (2017): Psyykkinen vahvuus.