Parempaa valmentamista ajattelua kirkastamalla

Brittiläisen filosofin Julian Bagginin "Filosofisen ajattelun opas" (How To Think Like a Philosopher, 2023) on käytännönläheinen manuaali kriittisen ja täysipäisen ajattelun periaatteisiin sekä niiden soveltamiseen omassa arjessa. Baggini osoittaa, miten filosofiset ajattelun tavat soveltuvat yleiseen ongelmanratkaisuun ja miten tuottaa hyvää ajattelua mistä tahansa – kuten vaikka futisvalmennuksesta tai seuratoiminnasta.

Bagginin oppien avulla olisi kenties mahdollista käydä nykyistä rakentavampaa ja eteenpäin vievää keskustelua jalkapalloperhettä puhuttavista aiheista, liittyivät ne sitten varhaiseen tai myöhäiseen erikoistumiseen, taidon oppimisen ja opettamisen teoreettisiin viitekehyksiin, erilaisiin ihmiskäsityksiin tai seuratoimintaan kohdistuviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

Tällaisen keskustelun käyminen edellyttää taitavaa tasapainoilua: kykyä välttää vanhojen kaavojen sokeaa noudattamista ("näin on tehty aina ennenkin"), mutta myös ymmärrystä olla lankeamatta liian hätäisesti uusien trendien houkutukseen.

Bagginin opaskirja käsittelee kattavasti selkeän ajattelun periaatteita, jotka tarjoavat arvokasta tietoa ja käyttökelpoisia vinkkejä myös valmentajille:

OLE TARKKANA. Tarkkaavaisuus on avain hyvään ajatteluun. Se edellyttää läsnäoloa ja kykyä huomioida muiden näkökulmat – erityisesti niiden, joiden kokemukset liittyvät tarkastelemiimme asioihin. Kun sivuutamme tai aliarvioimme joidenkin näkökulmat, syntyy helposti epäoikeudenmukaisuutta.

Esimerkki: Älä tee oletuksia siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Kuuntele huolellisesti lasten ja nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miltä harrastaminen heistä tuntuu. Hyvä ajattelu rakentuu arjen kohtaamisissa, kiireettömässä pysähtymisessä.

KYSEENALAISTA. Kyseenalaistaminen ei ole itseisarvo. Sen sijaan kyse on taidosta tunnistaa oikeat asiat, jotka ansaitsevat kyseenalaistamisen ja tehdä se rakentavasti, jotta se syventää ymmärrystämme sekä edistää yhteistä ajatteluamme. Kyseenalaistamisen ei tule rajoittua virheiden metsästämiseen vaan myös vahvuuksien ja mahdollisuuksien löytämiseen.

Esimerkki: Jos jokin valmennuksessasi tai seuran toiminnassa näyttää ilmeiseltä tai sitä pidetään itsestään selvänä, kannattaa aina katsoa tarkemmin. Ole avoin mahdollisuudelle, että se, miten olet valmentanut, on johtanut perustavasti harhaan tai että se, miten olette tottuneet seurassa toimimaan, ei välttämättä ole ainoa oikea tai paras tapa edetä.

TARKKAILE KIELTÄSI. Sanat ovat ajatustemme työkaluja, ja niiden oikea käyttö voimistaa ymmärrystämme. Jos emme pysty ilmaisemaan asiaamme selkeästi, se saattaa kertoa ymmärtämisen puutteesta. Vaikka moniselitteisyys voi vaikeuttaa kommunikaatiota, pyrkimys selkeyteen ei saisi estää hienovaraisten käsitteiden erottelua ja jopa uusien termien käyttöönottoa.

Esimerkki: Hyvin määriteltyjen sanojen voima teroittaa ymmärrystämme maailmasta. Kun tuomme futiskeskusteluun uusia sanoja, kuten "affordanssi", "itseorganisoituminen" tai "taidollistuminen", pitää näille olla aito tarve. Vaikka "jargon" saattaa vaikuttaa vaikeaselkoiselta, se on joskus tarpeellista, sillä monimutkaiset asiat saattavat vaatia monimutkaista ja vähän kömpelöltäkin tuntuvaa kieltä.

TIEDÄ, MILLÄ ON VÄLIÄ. Hyvän ajattelun keskeinen osa on erottaa olennainen epäolennaisesta. On tärkeää ymmärtää, että emme voi eikä meidän tarvitse ajatella kaikkea yhtä intensiivisesti. Joskus annamme myös toisten mielipiteiden ohjata meitä ajattelemaan vääriä asioita. Siksi on tärkeää säännöllisesti tarkastella, mikä on aidosti tärkeää sekä itsellemme että muille.

Esimerkki: Rakenteet ja kannustimet voivat vääristää painopisteitämme ja keskitymme epäolennaiseen. Valmentajana saattaa huomata joutuvansa käyttämään treenien ulkopuolella enemmän aikaa toiminnan ja tilastojen kirjaamiseen kuin pelaajien kanssa vuorovaikuttamiseen ja palautteen antamiseen. Siksi on hyödyllistä silloin tällöin ottaa askel taaksepäin ja pohtia, onko tämä todella sitä, mitä minun tulisi ajatella?

KADOTA EGOSI. Ego voi olla este kirkkaalle ajattelulle. Usein pysymme tiukasti omassa näkemyksessämme, sillä se on osa identiteettiämme ja pelkäämme myöntää olleemme väärässä. Hyvä ajattelu vaatii kuitenkin nöyryyttä ja valmiutta muuttaa mieltämme, kun perustelut siihen ovat vahvat. Ole avoin uusille näkemyksille, mutta myös valmis puolustamaan vakaumuksiasi, kun vasta-argumentit ovat heikkoja.

Esimerkki: Meillä on taipumus pitää kiinni vakaumuksistamme, varsinkin jos olemme toimineet tietyllä tavalla pitkään. Johtajan tai päällikön roolissa vaatii rohkeutta päivittää omaa osaamistaan ja kouluttautua uusien näkökulmien omaksumiseksi. Olennaista onkin pysyä avoimena muutokselle ja olla aktiivisesti kiinnostunut uusista mahdollisuuksista.

AJATTELE ITSE, ÄLÄ ITSEKSESI. Vaikka ajattelu nähdään usein yksilöllisenä toimintana, se hyötyy merkittävästi yhteistyöstä ja erilaisten näkemysten kohtaamisesta. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän ja oppia toisiltamme. On kuitenkin tärkeää varoa liiallista ryhmäajattelua, joka voi estää vaihtoehtoisten näkökulmien huomioimisen. Ole valmis tarkastelemaan asioita oman kuplasi ulkopuolelta.

Esimerkki: Urheiluseuran kaltaisissa yhteisen intressin jakavissa yhteisöissä on helppo ajautua yksimielisyyteen. Ja kun konsensus on syntynyt, vaihtoehtoiset näkökulmat voivat jäädä huomiotta. Liiallista yhdenmukaisuutta voi torjua hakemalla ulkopuolista asiantuntemusta ja harkitsemalla useita eri toimintatapoja. On tärkeää haastaa omia kollegoita, mutta tehdä niin rakentavassa hengessä, edistäen avointa keskustelua.

ÄLÄ ANNA PERIKSI. Sitkeys on olennainen osa hyvää ajattelua. Se tarkoittaa sitoutumista jatkaa intellektuaalista matkaa, vaikka lopullisia vastauksia ei olisikaan. Kun kohtaat umpikujan, älä luovuta. Sen sijaan palaa askel taaksepäin ja tarkastele ongelmaa uudesta näkökulmasta. Epävarmuuden sietäminen on tärkeää, sillä se avaa mahdollisuuden löytää parempia vastauksia ja välttää kiinni jäämistä ratkaisuihin, jotka eivät enää palvele tarkoitusta.

Esimerkki: Valmentajana tai seuratoimijana pyrkimys ajattelun kautta kehittymiseen tuo usein esiin, että todellisuus on monimutkaisempi kuin aluksi kuvittelimme. Vaikka vanhat tavat tuntuvat turvallisilta, ne voivat olla epäoptimaalisia. Ole valmis kohtaamaan epävarmuus ja hämmennys, sillä ne voivat avata väylän selkeämpään suuntaan, vaikka matka saattaakin olla epämukava.

***

Ajattelu on voimakas työkalu, mutta sen taitava käyttö vaatii tasapainoilua ja harkintaa. On olennaista antaa mielen levätä ja harhailla omilla poluillaan, mutta samalla tiedostaa hetket, jolloin pysähtyminen ja syvempi pohdinta ovat tarpeen.

Baggini korostaa, että kirkas ajattelu avaa oven uusille näkökulmille ja auttaa meitä hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja tuntemaan olomme kotoisammaksi siinä.

Lisälukemista:

Baggini, Julian (2023): Filosofisen ajattelun opas.

Coyle, Daniel (2019): The Culture Code: The Secrets of Highly Successful Groups.

Grant, Adam (2021): Think Again: The Power of Knowing What You Don't Know.

Hamel, Gary & Zanini, Michele (2020): Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside Them.

Kahneman, Daniel et al. (2022): Noise: A Flaw in Human Judgment.

Pang, Camilla (2020): Explaining Humans: What Science Can Teach Us about Life, Love and Relationships.