Haltioitunutta harjoittelua, kuohuvaa kilvoittelua

Kuva: Mira Lönnqvist

Dacher Keltner, Kalifornian yliopiston Berkeleyn psykologian professori, esittelee teoksessaan "Awe – The Transformative Power of Everyday Wonder" (2023) haltioitumisen (awe) sekä kollektiivisen kuohunnan (collective effervescence) kykyä vahvistaa yhteenkuuluvuutta, itsetuntoa, empatiaa sekä merkityksellisyyden kokemuksia.

Keltner käyttää joukkueurheilua yhtenä esimerkkinä mahdollisuudesta kokea haltioitumista ja yhteisöllistä kuohuntaa – yhteistä innostusta, intohimoa, riemua ja ylpeyttä. Tämä ilmenee esimerkiksi jalkapallossa tilanteissa, joissa pelaajat yhdistävät voimansa ja koordinoivat toimintansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kentällä he eivät ainoastaan reagoi toistensa liikkeisiin, vaan myös aistivat ja ennakoivat toistensa toimintaa sekä jakavat samat intensiiviset tunnekokemukset.

Pelaajat pääsevät myös kokemaan olevansa osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, joka ylittää heidän yksilölliset ponnistelunsa. Voimakkaat yhteiset flow-kokemukset ("ryhmään uppoaminen") sekä tunnekuohut – huippuhetket ja katkerat tappiot – ovat omiaan vahvistamaan myös harjoittelumotivaatiota sekä lajiin kiinnittymistä.

Keltnerin teos herättää kysymyksen juniorivalmennukselle siitä, tarjoammeko lapsille ja nuorille riittävästi mahdollisuuksia kokea haltioitumista ja kuohuvaa kilvoittelua? Jääkö treeniarjessa riittävästi aikaa ja tilaa spontaanille itseilmaisulle, ihmettelylle ja oivalluksille, yhdessä tekemiselle ja kokemiselle? Vai vuorovaikutetaanko harjoituksissa enemmän kartioiden ja askeltikkaiden kanssa, erillään pelaamisen ilosta ja yhdessäolon riemusta?

Jos tavoitteeksi asetetaan "pelille heittäytyvät lapset" ja se, että lapset ja nuoret saataisiin rakastumaan jalkapalloon ja syttymään liikunnasta, voidaan Keltnerin haltioitumista käsittelevistä pohdinnoista ammentaa monta tärkeää oppia:

• Monipuolinen harjoitteluympäristö. Muokkaa harjoitusympäristöä vaihtelevilla tehtävillä, epätavallisilla haasteilla sekä pelikentän kokoa ja muotoa muuttamalla. Anna positiivista palautetta yllättävistä ja luovista ratkaisuista.

• Yhdessä tekeminen ja vahvuuksien tunnistaminen. Hyödynnä harjoitteita, jotka edistävät yhteistyötä ja kommunikaatiota pelaajien välillä, ja joissa pelaajien erilaiset vahvuudet pääsevät esille. Muista, että harjoitukset ovat pelaajille myös sosiaalisia kohtaamisia kavereiden kanssa, ei vain taitojen oppimista.

• Leikillinen oppiminen. Sisällytä harjoituksiin leikkimielisiä pelejä ja kisailuja, joissa pelaajat pääsevät improvisoimaan ja ilmaisemaan itseään, kokeilemaan erilaisia liikkeitä ja ongelmanratkaisuja. Riko tietoisesti kaavamaisuutta ja ylläpidä yllätyksellisyyttä.

• Turvallinen ilmapiiri. Huolehdi psykologisesti turvallisesta toimintaympäristöstä, jossa virheet ja epäonnistumiset ovat osa oppimista. Hillitse liiallisia paineita ja odotuksia.

• Osallistava valmennus. Anna pelaajille mahdollisuuksia tehdä valintoja ja osallistua päätöksentekoon. Tue kysymysten avulla pohdintaa ja oppimisen iloa, yhdessä ihmettelyä ja uteliaisuutta.

• Intohimo ja onnistumiset. Anna oma intohimosi valmentamiseen näkyä: tuuleta ja riemuitse pelaajien mukana. Kertaa yhdessä pelaajien kanssa hyviä asioita ja onnistumisia.

Jalkapallossa haltioitumisen ja kollektiivisen kuohunnan keskeiset elementit ovat monella tapaa vahvasti läsnä. Parhaimmillaan harjoitukset ja pelit mahdollistavat spontaanin itseilmaisun, uusien oivallusten syntymisen sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistumisen.

Keltnerin keskeinen viesti on, että haltioituminen auttaa meitä löytämään oman paikkamme maailmassa ja tarjoaa vastauksia siihen, miten elää merkityksellistä ja tavoiteltavaa elämää.

Lisälukemista:

Durkheim, Émile [1912] (1995): The Elementary Forms of the Religious Life.

Hopkins, Nick et al. (2016): Explaining effervescence: Investigating the relationship between shared social identity and positive experience in crowds. Cognition and Emotion.

Keltner, Dacher (2023): Awe – The Transformative Power of Everyday Wonder.

Keltner, Dacher & Haidt, Jonathan (2003): Approaching Awe: A Moral, Spiritual, and Aesthetic Emotion. Cognition and Emotion.

Liebst, Lasse (2019): Exploring the Sources of Collective Effervescence: A Multilevel Study. Sociological science.

Totterdell, Peter (2001): Catching Moods and Hitting Runs: Mood Linkage and Subjective Performance in Professional Sport Teams. The Journal of Applied Psychology.

Turpeinen, Mikko (2021): Capoeira – rituaaliyhteisö ja utopia.