Sinnikkyyden pehmeät juuret

Kuva: Markus Spiske

Kuva: Markus Spiske

Jalkapalloilijana kehittyminen vaatii paljon työtä ja hikeä. Määrätietoinen harjoittelu viikosta ja vuodesta toiseen edellyttää sinnikkyyttä, varsinkin kun kotona houkuttelevat suoratoistopalvelujen hittisarjat, sosiaalinen media sekä videopelit.

Sinnikkyydessä tai "gritissä" on kyse intohimosta ja periksiantamattomuudesta pitkän aikavälin tavoitteita kohtaan.

Sinnikkyyttä tarkastellaan usein luonteenvahvuutena, joka on synnynnäisestä temperamentista poiketen läpi elämän kehitettävissä oleva taito.

Sinnikkäälle pelaajalle voidaan antaa esimerkiksi seuraavanlaisia tuntomerkkejä (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2017):

"Teet loppuun, minkä aloitat. Vaikka haasteita ilmenisi ja muut eivät aina tukisi toimiasi, pusket perille asti. Olet yritteliäs ja innokas löytämään uusia reittejä toteuttaa suunnitelmasi. Tarvittaessa sinulta löytyy ylimääräinen vaihde toteuttaa melkein mitä vain. Nautit ponnistelusta ja löydät motivaatiota työllesi. Toiset pitävät sinua usein väsymättömänä."

Psykologian professori David DeSteno (Northeastern University) esittää kirjassaan "Emotional Success – The Motivational Power of Gratitude, Compassion and Pride" (2018), että sinnikkyyden "liekkiä" voidaan ylläpitää kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa on suojella liekkiä sammumasta tahdonvoiman ja tunteiden tukahduttamisen avulla. Houkutusten ja mielitekojen puuskat ovat kuitenkin voimakkaita, joten liekin suojeleminen käy nopeasti raskaaksi (vrt. uudenvuodenlupausten rikkoutuminen jo ennen helmikuuta).

Toinen, tehokkaampi tapa huolehtia sinnikkyyden liekistä edellyttää tunteiden tukahduttamisen sijaan niiden valjastamista valittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

DeStenon mukaan sinnikkyyden liekki saadaan roihuamaan entistä vahvempana hyödyntämällä kolmea keskeistä tunnetta: kiitollisuutta, myötätuntoa sekä ylpeyttä omasta osaamisesta.

Äkkiseltään on vaikea nähdä, miten sinnikkyyden vahvistaminen on yhdistettävissä tällaisiin "pehmeisiin" tunteisiin. DeSteno kuitenkin vakuuttaa lukijansa kiitollisuuden, myötätunnon ja ylpeyden hyödyllisyydestä.

Kiitollisuus, myötätunto ja ylpeys saavat meidät esimerkiksi vaihtamaan viikonlopun aurinkoisen lomapäivämme ystävän muuttokuorman purkamiseen, sairaana olevan naapurin nurmikon leikkaamiseen tai viuluesityksen hiomiseen ennen koulun kevätjuhlia. Pienellä näkökulman muutoksella nämä samat tunteet voidaan valjastaa auttamaan myös toista tärkeää henkilöä: tulevaisuuden minää.

DeStenon tutkimusten mukaan ihmiset, jotka kokevat ylpeyttä tai myötätuntoa, sinnittelevät huomattavasti pidempään vaikeiden tehtävien parissa kuin heidän verrokkiryhmänsä. Kiitollisuutta kokevat ihmiset puolestaan pystyvät sivuuttamaan tehokkaammin välittömät palkkiot ja odottamaan kärsivällisemmin kauempana tulevaisuudessa saatavia isompia hyötyjä.

Myös määrätietoisen harjoittelun näkökulmasta näiden kolmen tunteen hyödyt vaikuttavat ilmeisiltä. Niillä on kyky saada pelaajat kestämään paremmin hetkellistä epämukavuutta, ohittamaan houkutukset sekä pitämään asetetut tavoitteet kirkkaana mielessä.

Ne virittävät pelaajat positiivisiin tunnetiloihin, auttavat ylläpitämään kannustavaa itsepuhetta sekä palautumaan nopeammin vastoinkäymisistä ja jatkamaan yrittämistä.

Käytännön kokemuksia ja vinkkejä pelaajien sinnikkyyden vahvistamiseksi

Olen kuluvalle kaudelle ottanut valmentamani joukkueen kanssa yhdeksi keskeiseksi teemaksi sinnikkyyden vahvistamisen. Olen edennyt pitkälti "kokeilukulttuurin" inspiroimana eli lähestynyt sinnikkyyden vahvistamista hyvin monesta eri kulmasta, välillä paremmalla ja välillä heikommalla menestyksellä.

Alkukaudesta tavoitteena oli tehdä sinnikkyyttä näkyväksi joukkueen arjessa.

Olen työstänyt pelaajille "sinnikkyyskoosteita" heidän omista peleistään ja antanut heille tehtäväksi etsiä ja kuvailla niistä sinnikkäitä suorituksia (esim. pelaaja menettää pallon, mutta saa riistettyä sen takaisin itselleen).

Olen hyödyntänyt turnausten tsempparipalkinnon jakokriteerinä sinnikkyyttä ja osoittanut näin pelaajille, että joukkueessamme sinnikkyyttä arvostetaan korkealle.

Olen pyrkinyt tunnistamaan ja sanallistamaan pelaajille heidän sinnikästä yrittämistään osana palautteenantoa.

Olemme myös käyneet pelaajien kanssa läpi seuran arvoja ja miettineet, miten sinnikkyys kiinnittyy osaksi näitä arvoja ja ilmenee joukkueen arjessa.

"Starttivaiheen" jälkeen etenin enemmän DeStenon viitoittamalla tiellä ja mietin keinoja vahvistaa pelaajien sinnikkyyttä hyödyntämällä kiitollisuutta, (itse)myötätuntoa sekä ylpeyttä.

Kiitollisuus. Harjoittelimme pelaajien kanssa muutamien viikkojen ajan kiitollisuutta Qridi Sport -sovelluksen avulla. Annoin pelaajille tehtäväksi pohtia jokaisen treenikerran jälkeen muutaman minuutin niitä asioita tai tilanteita, joissa he onnistuivat hyvin.

Heidän oli tarkoitus löytää ainakin kolme hyvää asiaa treeneistä ja kirjaamaan niistä mieluisimmat Qridin treenipäiväkirjaan. Vaikka kyseessä ovat vasta 9–10-vuotiaat pelaajat, monet heistä pystyivät todella hienosti käymään läpi omia onnistumisiaan. Ohessa muutama poiminta:

"Otin ekan kosketuksen tyhjään tilaan ja sain kuljetettua pallon porttimaalista läpi. Kuljetin palloa laitaa pitkin ja harhautin vastustajan. Juoksin laitaa pitkin vastustajan kiinni ja sain pallon omalle joukkueelle."

"Viestissä olin jäljessä mutta juoksin täysiä ja sain muut joukkueet kiinni."

"Onnistuin vapaassa pelissä ottamaan hyvän ensimmäisen kosketuksen tyhjään tilaan. Pääsin ensimmäisellä kosketuksella ohi ensimmäisestä pelaajasta, sitten harhautin seuraavan pelaajan ja tein maalin."

"Keskityin omaan tekemiseen. Hain hyviä syöttölinjoja. Juoksin täysillä."

Itsemyötätunto. Tämän teeman osalta olemme olleet usean joukkueemme kanssa aktiivisia jo aikaisempina vuosina. Tosin en itsekään vielä tuolloin osannut ajatella linkitystä itsemyötätunnon ja sinnikkyyden välille.

Myös tällä kaudella kävimme pelaajien kanssa "itsemyötätuntokoulutuksen", jossa tavoitteena oli opettaa pelaajia tiedostamaan, miten he puhuvat itselleen omien suoritusten aikana ja heti niiden jälkeen.

Opettelimme myös tapoja kääntää tarvittaessa oma sisäinen puhe ystävälliseksi ja kannustavaksi. Jatkoimme aihepiirin parissa myös treenijakson aikana ja kannustimme pelaajia kokeilemaan erilaisia keinoja "nollata" tilanne epäonnistuneiden suoritusten jälkeen.

Ylpeys. Pelaajien ylpeyttä omasta osaamisestaan vahvistetaan osana arkista palautteenantoa. Pyrin huolehtimaan, että pelaajat saavat riittävässä määrin myös sellaista palautetta, jonka keskiössä on tunnustuksen antaminen ja kiittäminen eli ylpeyden osoittaminen pelaajan toimintaa kohtaan.

Pelaajia motivoivat myös tulevaisuudessa siintävät mahdollisuudet kokea ylpeyttä. Tässä selkeällä tavoitteenasettelulla ja etenkin konkreettisten välietappien määrittelyllä voisi olla merkittävä rooli: pelaajat voisivat jo ennakkoon kuvitella mielessään seuraavien välietappiensa saavuttamisesta syntyvää ylpeyden tunnetta ja lähteä työskentelemään entistä sinnikkäämmin kohti tämän mielikuvan toteutumista.

***

DeStenon mukaan tahdonvoimaan ja tunteiden tukahduttamiseen perustuva strategia pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi on kuin nyrkkeilyotteluun osallistuminen toinen käsi selän taakse sidottuna – ja kaiken lisäksi sidottuna on selkeästi vahvempi käsi.

Kiitollisuuden, myötätunnon ja ylpeyden voimavarat kannattaa vapauttaa ja hyödyntää täysimääräisinä, jos haluaa parantaa omia menestymisen mahdollisuuksiaan.

Lisälukemista:

Duckworth, Angela (2016): Grit: The Power of Passion and Perseverance.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta & Vuorinen, Kaisa (2017): Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa.

Miller, Caroline (2017): Getting Grit: The Evidence-Based Approach to Cultivating Passion, Perseverance, and Purpose.

Hoerr, Thomas (2013): Fostering Grit: How do I prepare my students for the real world?

Tough, Paul (2013): How Children Succeed.

Immordino-Yang, Mary Helen (2015): Emotions, Learning, and the Brain: Exploring the Educational Implications of Affective Neuroscience.

Brackett, Marc (2019): Permission to Feel: Unlocking the Power of Emotions to Help Our Kids, Ourselves, and Our Society Thrive.

Seligman, Martin (2011): Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.

Edellinen
Edellinen

"Kasvatamme hyviä ihmisiä" – mitä on urheilun avulla kasvattaminen?

Seuraava
Seuraava

Luottamuksen hyvä kehä